Kansainvälisten Erämessujen 17. trofeenäyttely

Tämänkertaisilla Riihimäen Erämessuilla on esillä noin 70 metsästysmuistoa, jotka on arvosteltu kansainvälisen käytännön mukaan.

Esillä on erityisesti rannikkoseutujemme valkohäntäpeuroja, joiden kanta tätä näyttelytulosta edellisiin verrattaessa on ilmeisesti säilynyt hyvänä. Mitatuista 29 valkohäntäpeuran sarvista  kymmenen ylti kultamitalitasolle ja vain yksi jäi alle pronssitason. Tulos kuvastaa myös riistanhoidon hyvää tasoa.

Hirvikantamme laskusuunta, joka on ollut nähtävissä myös edellisissä näyttelyissä,  jatkuu myös tämän näyttelyn tuloksissa. Kymmenen mitatun hirvensarven keskimääräinen pistemäärä laski edellisten Riihimäen messujen tasosta, vaikka mukana oli suurisarvisten pohjoisten hirvien alueen saalista. Vain kaksi mitatuista ylsi kultatasolle. Näköpiirissä ei ole merkkejä hirviemme kannan kääntymisestä nousuun.

Metsäkauriin kantamme vahvistuu edelleen tuottaen hyviä metsästysmuistoja. Kahdeksasta mitatusta sarvikruunusta kolme ylsi kultamitaliin ja saman verran hopealle.

Petoeläinten kalloista vai ilvekset olivat kotimaisia, sen sijaan karhun ja suden kallot edustavat Eestin hyviä petokantoja. Ilveksen kantamme kehittyy hyvin. Näyttelyn paras ilveksen kallo on kotimaassa mitatuista kaikkien aikojen kolmanneksi paras.

Myös villisikasaaliimme näyttää olevan kehittymässä parempaan suuntaan. Maassamme kaadettujen joukossa nyt näytteillä oleva on toiseksi paras. Hyvät villisikakarjut näyttävät vaeltavan meille idästä. Näyttelyn paras suomalainen villisikatrofee saatiin 2009 Rautjärvellä.

Ensimmäistä kertaa Suomessa arvosteltiin nyt Kiinan vesikauriin torahampaat. Tämä erikoinen pieni hirvieläin oli kaadettu Brittein saarilla ja se saavutti kansainvälisestikin katsoen hyvätasoisen kultamitalin.

Teksti: Kaarlo Nygrén

Trofeenäyttelyn tulokset löytyvät täältä.