• Yrityksille
• Kävijöille
• Medialle

Ampuma-aselain uudistamisen I-vaiheen valmistelu on ohi ja lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä ja tällä hetkellä hallintovaliokunnassa. Paneeliin osallistui lainvalmistelua johtanut projektipäällikkö Mika Lehtonen sisäasiainministeriöstä sekä muina asiantuntijoina apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitosta, puheenjohtaja Antti Sukuvaara Asealan elinkeinonharjoittajat ry:stä ja riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä.

Mika Lehtonen selvitti alustuksessaan miten metsästäjien asetarpeet otettiin huomioon lain valmistelussa. Lehtonen totesi, että metsästyksen osalta lakiesitykseen on tulossa vain vähäisiä muutoksia. Kuitenkin EU:n asedirektiivin mukana tulee meillekin nimenomaan nuorten aseen hankintaan ja lupakäytäntöön muutoksia ja käsiaseiden osalta ikärajaa esitetään nostettavaksi 20 vuoteen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti pienten petoeläinten metsästykselle eli loukku- ja luolapyynnille, totesi puolestaan Ville Hokkanen, joka hyvin konkreettisesti sanoin ja kuvin kuvaili niitä olosuhteita, joissa eläin lopetetaan esimerkiksi luolakoirametsästyksessä.

 

Kuvassa: Klaus Ekman

5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää

Metsästäjäin Keskusjärjestön Sauli Härkönen totesi, että Suomi on metsästyksen suurvalta, jossa kuudella prosentilla väestöstä on metsästyskortti ja, että metsästäjät tekevät vuosittain yli 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. Uusia metsästäjiä tulee vuosittain noin 8 000 ja tyypillinen metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö on 14-16-vuotias poika. Yhdeksi paneelin tärkeimmistä aiheista nousikin uusien ja varsinkin nuorten metsästäjien aseen saanti.
Jotta metsästyksen jatkuvuus voidaan turvata, edellyttää se onnistumista nuorten metsästäjien rekrytoinnissa. Uuden ampuma-aselakiesityksen mukaan alle 18-vuotiaiden metsästäjien aseen saannista on tulossa varsin byrokraattinen prosessi, jossa nykyisen yhden lupapäätöksen sijaan tehtäisiin pahimmillaan kolme lupapäätöstä. Paneeli oli yksimielinen siitä, että nuorten metsästäjien aseen saanti on jatkossakin turvattava.

Tilastoharhaa

Asealan elinkeinonharjoittajat ry:n Antti Sukuvaara alusti ansiokkaasti asealan tilastoharhoista ja ns. disinformaatiosta, jota aseasioiden ympärillä pyörii Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jäljiltä. On paheksuttu aseiden suurta määrää väestöön suhteutettuna, aseiden määrän yhteyttä henkirikoksiin ja itsemurhiin. Tosiasiassa aseiden määrä suhteutettuna väestönmäärään ei mitenkään poikkea muista eurooppalaisista valtioista kuten Ruotsista, Ranskasta tai Saksasta. Samoin henkirikosten määrä, joita luvallisilla aseilla vuosittain tehdään, on laskettavissa yhden käden sormilla, Sukuvaara kertoi. Jotain nykyisen ampuma-aselain kelpoisuudesta kertoo se, että keskimääräinen suomalainen aseenomistaja syyllistyy 50 % harvemmin henkirikokseen (millään välineellä) kuin kuka tahansa keskimääräinen suomalainen. Myöskään itsemurhien määrä ja aseenomistus eivät korreloi keskenään.

Ampumaradat huolen aiheena

Paneelin yhteinen huoli oli myös ampumaratojen riittävyys. Yleinen trendi tällä hetkellä on se, että pieniä ampumaratoja joudutaan sulkemaan liian tiukkojen ympäristölupaehtojen takia. Metsästäjien ampumataidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on erittäin tärkeää, että ampumaratoja on kattavasti koko maassa ja sisäasiainministeriön Mika Lehtonen totesikin loppupuheenvuorossaan, että ei ole yhteiskunnankaan etu, että metsästäjien ampumaharjoittelu siirtyisi valvomattomille hiekkakuopille.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Klaus Ekman, Metsästäjäin Keskusjärjestö, puh. 0400 463 943

Kuvassa vasemmalta Mika Lehtonen (selin), Sauli Härkönen, Panu Hiidenmies, Ville Hokkanen ja Antti Sukuvaara.